torstai 22. lokakuuta 2020

20. Arkielämää

Kotona ollaan jatkettu elämää viimeisen parin viikon aikana ja Imaghost on alkanut kotiutumaan ihan hyvin. Tamma on saanut viettää elämää tarhassaan Carlyn vieressä ja ensimmäisten päivien alkujärkytyksen jälkeen se alkoi kotiutumaan ihan hyvin.

Vajaa viikko kotiin palaamisemme jälkeen otin Imagen riimuun ja naruun ja kävimme kävelemässä tamman kanssa hieman samalla kun Charlie liikutti ratsain Foreveriä tai Carlyä. Hiljalleen varsan kanssa ollaan alettu myös treenailemaan ja ollaan jatkettu samoja juttuja, mitä Dewn oli varsalle opettanut. Imaghost on ollut nopea oppimaan ja pikkutamma on alkanut esittelemään myös omaa luonnettaan, ja sen kanssa onkin välillä ollut mielenkiintoista tehdä töitä toisen alkaessa yllättäen pomppimaan ja kieppumaan hyrrän lailla narun jatkeena.

Vanhempani sekä Charlie eivät ole aina olleet ihan samaa mieltä siitä että minun kannattaisi jättää tamman kouluttaminen siihen asti että käteni olisi kunnossa ja en joutuisi suojelemaan sitä tamman loikilta. Kuitenkin olen pitänyt pääni ja pyrkinyt työskentelemään tamman kanssa lyhyissä pätkissä ja pitää sen mahdollisimman tyytyväisenä jotta treenistä jäisi kaikille hyvä mieli ja että koulutus etenisi. Ajatuksissa olisi kouluttaa varsa myös käsihevoseksi, mutta tätä tullaan todennäköisesti treenaamaan vasta siinä kohtaa kun oma kuntoni sen sallisi, sillä en haluaisi jättää sitä tehtävää Charlien hoidettavaksi.

Ensi viikolla olisi aika palata Imaghostin sekä Foreverin kanssa Kanadaan kun ilmoitin molemmat tammat western jaoksen cup osakilpailuun. Imagen kanssa osallistuisimme halter luokkaan, koska minusta ei ollut ratsastamaan tai laittamaan hevosta kuntoon, joten olisi helpompi avata kisaura pikkutamman kanssa maasta käsin luokasta ja Charlie saisi osallistua Foreverillä cuttingiin, sillä sitä nuori oli päässyt treenaamaan tamman kanssa jo aikaisemminkin, oltuaan mukana karjanajossa. Kanadassa saatamme viettää pari päivää siten, että palaisimme suoraan Birch Bark Ranchille, jossa meillä olisi seuraavat kilpailut ja sen jälkeen todennäköisesti kisaurakkamme olisi lopussa tältä vuodelta, ellemme sitten päätä lopulta osallistua joihinkin kisoihin. Loppuvuoden suurin tavoite on kuitenkin hoitaa itseni kuntoon ja palautua mahdollisimman nopeasti ratsastuskuntoon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blue ei ollut todellakaan missään kauniissa kasvunvaiheessa. Vaikka nuori mustangitamma olikin kasvanut suhteellisen tasaisesti, oli sekin k...