perjantai 16. lokakuuta 2020

19. Kotiinlähdön aika

Sunnuntain sää oli yhtä harmaa ja masentava kuin mitä lähtöpäivän sääksi saattoi olettaa. Suurin ero tässä tilanteessa taisi olla se, että kyseessä ei ollut lopullinen lähtö, vaan minun, Charlien, Carlyn ja tietenkin Imaghostin olisi tarkoitus lähteä takaisin kotiin. Meillä ei toisaalta ollut mikään kiire lähteä paluumatkalle, sillä olimme varanneet karsinapaikat samoista kohteista joilla olimme yöpyneet tulomatkallamme ja meillä olisi vain kaksi ja puolituntia ajoa edessä, joten voisme lähteä hyvin vasta illemmalla.

Olin jostain syystä nukkunut huonosti, joten olin yrittänyt mahdollisimman hiljaisesti hiippailla ulos leiriaitasta ja suuntasin aamun hämärän turvissa kohti maneesin vierellä sijaitsevaa pihattoa, jossa Imaghost sai vielä tämän päivän asustella. Kuitenkin ollessani matkalla kohti pihattoa, näin että pihaton aitaan nojaili joku, jota en tunnistanut. Tuolla oli pitkä tumma takki, sekä leveä lierinen stetson päässään ja hänen asennostaan saattoi huomata että tuo ei ollut ensimmäistä kertaa aidalla katselemassa hevosia. Normaalissa tilanteessa olisin saattanut kävellä itsekin aidalle ja tutustua tuohon muukalaiseen, mutta ilmeisesti huonot yöunet olivat tehneet tehtävänsä ja muutinkin suuntaani ja kävelin kohti tallia, jossa näin olevan valojen päällä ja astuttuani käytävälle kuulin Kittyn käyvän jotain keskustelua jossain piilossa olevan henkilön kanssa.

"Huomenta. Voinko mä auttaa jossain?"
"Ai, huomenta Tyler. Mä en yhtään kuullut että sä saavuit. Me aletaan oikeastaan olemaan valmiita" Kittyn äänestä kuitenkin oli kuultavissa miten toinen yritti peittää tällä pahoittelunsa siitä että ei haluaisi rasittaa minua nykyisessä tilassani liikaa. Kittyn keskustelukumppani oli paljastunut Charlotteksi ja juttelimmekin naisten kanssa hevosista ja lännenratsastuksesta sekä ratsastamisesta ylipäätään, vaikka en ymmärtänytkään englantilaisesta tyylistä kovinkaan paljoa, vaikka olinkin joskus Trevorin painostuksesta myös sitäkin kokeillut.

"Tiedättekö te kuka muutes oli äsken maneesin viereisen pihaton aidalla? Joku pitkätakkinen stetsonpää?" kysyin nojaillessani karsinan etuseinään paremman tekemisen puutteessa.
"Oliskohan se ollut Barrett... Se omistaa Smokeyn, Imaghostin isän" Kitty pohti samalla kun viimeisteli tallissa tehtävät työt. Kittyn ja Charlotten siirtyessä jatkamaan töitään ulos suuntasin takaisin leiriaitalle ja matkalla ohitinkin Raicyn sekä Dewnin jotka olivat palaamassa takaisin päätalolle. Vaihdettuani vielä muutaman sanan miestenkin kanssa jatkoin matkaani aitalle jossa Charlie oli jo hereillä ja aamupalapöydässä.

Rauhassa ja pitkän kaavan mukaan nautitun aamupalan jälkeen suuntasin etsimään Alexiinaa samalla kun Charlie lupasi liikuttaa Carlyn vielä kerran. Alexiina löytyikin toimistostaan ja teimme kaikki tarvittavat paperityöt valmiiksi Imaghostin omistajanvaihdosta ja kauppojen viimeistelyä ajatellen ja kaiken ollessa valmista omalta ja Willkesin osalta, päätimme lähteä miehen kanssa tutustumaan vielä pikaisesti waterphew:hin. Palattuamme takaisin Orange Woodiin, oli aika ottaa traileri takaisin auton perään ja lastata ensin Carly omalle paikalleen ja sen jälkeen annoin Dewnin taluttaa Imaghostin traileriin. Pikkutamma ei ollut ihan myyty ajatukselle uudesta trailerista, mutta lopulta se käveli miehen perässä traileriin ja myös pikkutamman ollessa paikallaan sai Charlie sulkea ovet ja olimme näin valmiita lähtöön.

Kiitin Centereitä vielä kerran heidän vieraanvaraisuudestaan tämän viikonlopun aikana ja esitin uudelleen kutsun tulla vierailemaan ja tapaamaan Imagostia, vaikka varmasti varsan kanssa tultaisiin vierailemaan myös sen syntymäkodissa kilpailuissa ja ties vaikkapa joskus retkeläisenä tai muun tapahtuman merkeissä. Viimeisetkin hyvästit sanottuamme nousimme Charlien kanssa autoon ja aloitimme ensimmäisen etapin pitkästä kotimatkastamme.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

56. Muutto

Mun synttäreiden jälkeen asiat tuntuivat rauhoittuneen. Tilannetta helpotti sekin, että päivien edetessä Raicy pystyi tekemään kokonaisvalta...