tiistai 7. joulukuuta 2021

47. Happy Birthday Kitty!

28.11.2021

Me oltiin palattu illalla Kitty n kanssa takaisin Orange Woodiin. Edellinen päivä oli mennyt käytännön asioiden kanssa ja me oltiinkin sovittu että miten me jatkettaisiin tästä eteenpäin. Paljon olisi kuitenkin vielä asioita, joita meidän täytyisi selvittää, ennen kuin kaikki olisi selvillä mutta ensimmäiset askeleet olivat jo otettu. Hautajaisten jälkeiset yöt mä olin valvonut, sillä mun päässäni tuntui risteilevän ihan liikaa ajatuksia ja osa niistä oli ihan liian pelottavia ja uhkaavia jotta mä edes uskalsin ajatella nukkumista. Se, että isä oli poissa, tuntui liian pelottavalta ajatukselta ja vaikka mä en ollut välttämättä enää riippuvainen isän avusta, se oli ollut kuitenkin edeltävät kolmekymmentä kolme ja puolivuotta enemmän tai vähemmän lähellä koko ajan ja meidän yhteistyö oli hioutunut saumattomammaksi vuosien aikana. Nyt kuitenkaan isää ei enää ollut ja hitaasti mutta varmasti alkoi näyttämään myös siltä että lopulta ei olisi enää edes sitä tilaa, jota kutsua kodiksi.

Kitty oli vaatinut että se saisi ajaa lentokentälle ja vaikka mä olin miten yrittänyt vakuuttaa toisen siitä, että mä voisin kyllä ajaa, en mä ollut siinä onnistunut ja mä olin löytänyt itseni apukuskin paikalta. Lentokentän lähentyessä ajatus siitä, että Kitty ajaisi ei tuntunut enään yhtään huonolta ja kai siinä vaiheessa kun mä olin istunut oman autoni kyytiin – luovutettuani ensin avaimet Kittylle – mä sammuin kuin saunalyhty oltuani hereillä lähemmäs neljättä vuorokautta ja Kitty joutui tekemään kunnolla töitä jotta tuo sai mut hereille kun me oltiin takaisin tilalla. Kitty, Alexiinan sekä Emilyn avustuksella, pitivät huolen siitä että mä pidin itsestäni edes jotain huolta, samalla kun mä sain suorittaa suruprosessiani omaan tahtiini.

8.12.2021

Menneet puolitoista viikkoa olivat olleet todella hankalia, ja musta tuntui pahalta että olin vetäynyt omiin oloihini ja viettänyt paljon aikaa remontoimassa. Raicy sekä Thomas ja muutama nuoden tuttu olivat käyneet auttelemassa remontissa ja tällä hetkellä tilanne oli se, että keittiö alkoi olemaan jo asuttavassa kunnossa. Talosta puuttui edelleen juokseva vesi, sekä sähköt, mutta generaattori toi virtaa, jonka avulla mä pärjäsin hyvin ja heti vain kun me oltiin saatu keittiö remontoitua, mä olin hankkinut hyvin epämääräisen hetekan, jolla nukkua ja muuttanut tilalleni.

Alexiina oli vihjannut minulle että tänään olisi Kittyn syntymäpäivä ja vaikka ajatukseni olivat edelleen hieman muissa asioissa, mä päätin yrittää pitää yhden päivän, jolloin mä unohtaisin kaiken mitä oli tapahtumassa tämän hetken ulkopuolella. Olin ilmoittanut Kittylle kellonajan, jolloin tuon täytyisi olla valmiina, sekä pukukoodin ja lopulta mä olin hakemassa toista OWRän parkkipaikalta juuri ilmoittamaani aikaan.

”Mihin me ollaan oikein menossa?”
”Näät sitten. Ei se oo yllätys jos mä paljastan sen sulle jo nyt.”
Kitty yritti esitellä erilaisia ajatuksia ja ideoita siitä mitä olisi tapahtumassa ja ajaessani hyvinkin teollisuushallimaisen rakennuksen pihaan toinen oli vain entistä hämmästyneempi. Mä kuitenkin houkuttelin toisen matkaani ja lopulta me astuttiin sisään ja kun me päästiin rakennuksen pääaulaan, Kittylle paljastui viimein missä me oltiin.
”Siis wow!” toinen kääntyi katsomaan mua hämmentyneenä.
”Mä ajattelin että tää voisi olla sellainen sun näköinen synttärilahja” kohautin pienoisesti olkiani, samalla kun meitä lähestyi noin samaa ikäluokkaa oleva mies, joka esitteli itsensä Chadiksi. Vaihdettuamme muutaman sanan tuon kanssa, Chad kertoi minne me voitaisiin käydä jättämässä takkimme ja mistä löytyisi lainakenkiä.

Ollessamme valmiita, Chad ojensi meille molemmille valjaat, demonstroiden miten ne puetaan päälle sekä auttaen meitä kiristämään ne sopiviksi. Jostain sivummalla oli saapunut myös hieman nuorempi mies, Elliot, joka auttoi myös valjaidemme kanssa ja lopulta Chad pääsi kertomaan meille muutaman käytännön asian sekä antamaan pienen demonstraation. Varmistettuaan että me olimme ymmärtäneet asiat, me siirryttiin ensimäisen seinän pariin ja koska kyseessä oli kuitenkin Kittyn syntymäpäivä, tuo pääsi kokeilemaan kiipeämistä ensimäisenä. Chadin kiinnitettyä turvaköyden Kittyn valjaisiin ja varmistettuaan että köysi ei olisi toisen tiellä, seurasimme miten Kitty lähti kiipeämään kiipeilyseinää ylöspäin. Melkein ylhäällä toisen ote kuitenkin lipesi ja lopulta ohjeistettuna Kitty pääsi laskeutumaan alas ja toisen palautuessa hetken, oli mun vuoro kokeilla.

”Kivet” joita seinään oli kiinnitetty eivät olleet kovinkaan syviä joten jokaista jalan- ja käden sijaa sai miettiä todella tarkasti eikä kiipeäminen ollut kovinkaan helppoa. Mä en tainnut päästä edes niin korkealle kuin Kitty oli päässyt, ennen kuin mun ote lipesi ja tipahdin valjaiden varaan roikkumaan. Elliot huikki ohjeita samalla kun piti huolen että mun laskeutuminen oli jotenkin hallittu ja muutaman yrityksen jälkeen me päästiin kokeilemaan vielä paria asteen haastavampaa seinää, ennen kuin meidän aika oli loppu.

Kiitettyämme Chadia ja Elliottia sekä palauttaessamme valjaat sekä kiipeilykengät, oli aika vaihtaa vaatteita ja suunnata illalliselle. Mä olin löytäny pienen ravintolan, joka ei ollut liian fiini ja me nautittiin illallinen pitkän kaavan mukaan. Illallisen jälkeen me oltiin ihan valmiita palaamaan takaisin Orange Woodiin ja viettämään rentoa loppuiltaa. Kittyn kapsahtaessa yllättäen kaulaani, kiittäen synttäriyllätyksistä, omalta osaltani kömpelösti alkanut halaus päätyi suudelmaan ja lopulta teinimäisesti virnuillen tapahtuneeseen siirtymään autolleni ja siitä Kittyn asunnolle.

56. Muutto

Mun synttäreiden jälkeen asiat tuntuivat rauhoittuneen. Tilannetta helpotti sekin, että päivien edetessä Raicy pystyi tekemään kokonaisvalta...