Olin viestitellyt parhaan kykyni mukaan Alexiinan kanssa ja varmistanut kaikkia pieniä asioita joita mieleeni oli tullut niin meidän majoittumistamme ajatellen, kuin myös Imaghostin kotiutumista ajatellen. Olisi kuitenkin mukava että muutosta saisi tammalle mahdollisimman stressittömän, vaikka muutettava matka onkin pitkä ja varmasti stressaava tammalle.
Päästessäni viimein ulos, oli Charlie juuri lastaamassa Carlya ja tamman ollessa trailerissa oli meidän aika aloittaa matkamme. Ajoimme Charlien kanssa vuorotellen noin neljän ja puolen tunnin pätkissä ja aina kun olimme molemmat ajaneet yhden pätkän pysähdyimme noin vartiksi johonkin jotta saimme juotettua Carlyn ja tarkistettua että tammalla olisi heinää. Sen jälkeen edessä olikin päivän viimeinen ajopätkä meidän molempien osalta, ennen kuin oli aika pysähtyä eräälle tallille josta olin saanut Carlylle tallipaikan yöksi, sekä meille oli löytynyt mökki jossa saimme nukkua muutaman tunnin, ennen kuin palasimme taas kahden aikaan aamulla tien päälle.
Keskiviikko ja torstai menivät tällä kaavalla ja vaikka ajaminen olikin suhteellisen helppoa vauhtiin päästyä, ei kyydissä istuminen tuntunut kovinkaan mukavalta ja se tuntuikin jomotuksena oikeassa kädessäni. Perjantaina lastatessani Carlya vähän kuuden jälkeen traileriin olin onnellinen että edessä oli vain kaksi ja puoli tuntia ajamista ja sitten olisimmekin Orange Woodissa. Olin edellisenä iltana ilmoittanut Alexiinalle tarkempaa aikaa kun olisimme perillä, jotta tuo osaisi tarvittaessa pyytää jonkun meitä vastaan.
Charlien ohjatessa auton tallin pihalle näin että Alexiina oli itse meitä vastassa ja tuon vierellä seisoi joku minulle tuntematon nainen. Noustessani autosta, onnistuin lyömään olkavarteni autoni koriin ja tunne jonka se aiheutti, ei ollut kovinkaan mukava, joten jatkoin nousemistani irvistellen ja hieman sadatellen itsekseni, samalla kun kävelin Alexiinan luokse.
“Moi. Sori tuosta. Forever säikähti jotain viime viikolla kun oltiin tarkastamassa karjaa ja lopputulemana mursin pudotessa käteni” summasin tilannetta nyökäten hieman alaspäin kohti kantositeessä olevaa kättäni, kätellessäni Alexiinan väärällä kädellä.
“Tervetuloa! Onneksi ei käynyt kuitenkaan pahemmin” Alexiina vastasi, enenn kuin käänsi katseensa vieressään seisovaan naiseen. “Tässä on Kitty. Hän näyttää mihin voitte viedä Carlyn ja jättää tamman tavarat, sekä sen jälkeen leiriaitan joka on varattuna teille viikonlopuksi. Voidaan sitten kun olette saaneet majoituttua lähteä tapaamaan Imaghostia”.
Tämän jälkeen palasin trailerille ja autoin Charlieta parhaani mukaan purkamaan Carlyn kopista, esitellen miehen pikaisesti Kittylle ja lähtien seuraamaan toista kohti tamman väliaikaista majapaikkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti