En tiedä mitä on tapahtunut, mutta mulla on sellainen fiilis että olen tasaisessa alamäessä kohti hulluutta.
Onko syynä sitten se, että Trevor ei pääse todennäköisesti koko vuonna käymään kotona vai mikä, mutta olen tehnyt ihan pöhköjä ostoksia. Ensimmäisenä voi varmaan mainita OWR Imaghostin, mutta toisaalta saanpa ainakin ensimmäistä kertaa tehdä varsan ihan alusta alkaen. Seuraava pösilö, mutta onneksi käytännöllinen ostos oli violetti riimu tammalle. Onhan meillä kotiranchilla joitain naruriimuja olemassa, mutta ollessani hakemassa rehuja päädyin poimimaan matkaani tuon riimun, jotta saan viedä sen ensikuussa mukanani Kanadaan.
En edes tiedä että olisiko riimulle mitään käyttöä Orange Woodissa, mutta kaippa se tallessa pysyisi siihen hetkeen, kun tamma olisi valmis muuttamaan kotiin. Toisaalta ehkä täytyisi viestitellä tai soitella Alexiinan kanssa siitä, mitä varsa tarvitsisi, vai pärjäisikö se ilman mitään varusteita siihen asti että sitä aloitettaisiin kouluttamaan. Ehkä vain ilmestyisin paikalle riimun kanssa ja kysyisin silloin Alexiinalta jättäisinkö riimun ranchille, vai saisiko se palata mukanani Texasiin odottamaan Imagostia.
Vaikka olin muuta toivonut, Charlie ei ollut tuona iltana tarpeeksi päissään unohtaakseen mitä oli tapahtunut ja mies onkin irvaillut minulle hevoskaupoistani siitä asti. Onnekseni minulla ei ole olut miehelle viime aikoina paljoakaan tarvetta ja toinen on saanut olla poissa silmistäni. Täytyisi kyllä alkaa pohtimaan hevoskauppoja paljon tarkemmin, mutta onneksi ranchilla ei ole enää tilaa uusille hevosille ennen kuin jostain vanhemmasta aika jättää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti